Kalastus Suomessa – Mitä sinun tulee tietää kalastusluvista ym.
Tuhansien järvien maana Suomi tarjoaa myös matkailijoille monipuoliset mahdollisuudet erilaisten kalojen pyyntiin. Jopa 10 % Suomen pinta-alasta on veden peitossa, joten kalastuksesta voi nauttia niin kaupunkien laitamilla kuin syrjäisillä erämaajärvillä.
Olemme koonneet tänne asioita, jotka olisi hyvä tietää, ennen kuin lähdet kalajahtiin Suomessa.
Kalalajit Suomessa
Suomen vesistöissä elää säännöllisesti 67 kalalajia. Kaikista Suomessa esiintyvistä kalalajeista yli tusina on yleisiä urheilukalastuksessa. Järvien ja rannikkoalueiden yleisimmät kalalajit harrastuskalastuksessa ovat hauki, ahven ja kuha. Taimen, harjus ja lohi ovat halutuimpia lajeja jokialueilla, ja niitä tavataan myös monissa “ei virtaavissa” vesissä. Siikaa, madetta ja erilaisia särkikaloja löytyy kaikkialta maasta.
Yleisimpiä kalastustapoja Suomessa
Onkiminen
Onginta on Suomessa suosituin kalastusmuoto. Eikä ihme, sillä se on helppo tapa kalastaa ja kalastusvesiä on kaikkialla. Onginta kuuluu suomalaisiin yleiskalastusoikeuksiin, eikä siihen tarvita lainkaan kalastuslupia.
Heittokalastus
Matalia vesiä on Suomessa paljon ja kalat on helppo tavoittaa virveliä heittelemällä. Saalisvarmuus on erinomaista luokkaa, ainakin hyvänä päivänä. Paikallistuntemus ja kalastajan taidot vaikuttavat tietysti paljon kalasaaliin saantiin.
Jigikalastus
Sopivia vesiä jigipyyntiin on paljon ja monet kalalajit ottavat hanakasti jigiin. Jigien suosio ahvenen ja kuhan heittokalastuksessa on lisääntynyt nopeasti. Jigillä kalastaminen on aktiivista ja hauskaa kalastamista.
Vetouistelu
Uistelu on suosittu kalastusmuoto, joka sopii erinomaisesti Suomen avovesialueille. Keväällä ja myöhään syksyllä uisteluharrastajat kalastavat lohta ja taimenta. Kesällä ja alkusyksystä pyydetään kuhaa, haukea ja ahventa.
Perhokalastus
Suomen joet ja järvet ovat mainiota ympäristöä perhokalastuksen ystäville. Runsas kalasto ja hyvin tavoitettavissa olevat kalavedet antavat tilaisuuden monipuoliseen perhokalastuksen harrastamiseen.
Pilkintä
Pilkintä, eli pilkkiminen on Suomen perinteisin talvikalastustapa. Vaikka pilkintä vaatiikin kärsivällisyyttä, kalastaja voi kokea pilkkiessään sellaista luonnon- ja mielenrauhaa, jollaista on vaikea löytää muualta maailmasta. Pilkintä kuuluu suomalaisiin yleiskalastusoikeuksiin, eikä siihen tarvita lainkaan kalastuslupia.
Grayfishing
Monille rapumertojen virittäminen pyyntiin syys-iltoina on yksi syyskauden kohokohdista. Etelä-Suomen suurten järvien rapusaaliit ovat lisääntyneet paljon viime vuosina. Ravustuskausi alkaa heinäkuun 21. päivänä ja päättyy lokakuun lopussa.
Verkkokalastus
Kalastusverkot ovat tehokkaita kalastusvälineitä ja niitä voidaan käyttää monipuoliseen kalastukseen kaikkina vuodenaikoina. Muilla välineillä vaikeasti kalastettavia lajeja pyydetään verkoilla. Tyypillisiä verkkosaaliita ovat Suomen vesillä lajit kuten muikku, silakka, siika, lahna ja made.
Kalastusluvat
Aluksi, on hyvä tietää, että onkiminen ja pilkkiminen ovat yleiskalastusoikeuksia, joiden harjoittamiseen kalastuslaissa säädetyllä tavalla ei tarvitse lupaa. Yleiskalastusoikeudet oikeuttavat vain yhden vavan käyttöön onkimisessa, pilkkimisessä ja silakkalitkalla kalastuksessa.
Ulkomaalaisilla ja esim. matkailijoilla on Suomessa ollessaan samat kalastusoikeudet ja -velvollisuudet kuin suomalaisilla. Metsähallitukselta saa kalastonhoitomaksun sekä kalastusluvat niille valtion vesialueille, joilla kalastamiseen vaaditaan erillinen lupa. Kalastonhoitomaksu on lakisääteinen yleiskalastusmaksu, joka on voimassa kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Metsähallituksen kalastusluvat puolestaan koskevat valtion vesialueita.
Kalastusluvat luokitellaan kalastustavan mukaan:
– Vapaluvalla voi kalastaa uistimella, perholla, pilkkimällä tai onkimalla lupa-alueen ehdoista riippuen.
– Pyydysluvalla voi kalastaa muun muassa verkolla tai katiskalla.
– Ravustuslupa tarvitaan ravustukseen. Metsähallitus myöntää ja myy myös Ylä-Lapin paikallisten kalastusluvat.
Kalastonhoitomaksu
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18-64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko maassa. Toisinaan kalastaja tarvitsee lisäksi vesialueen omistajan luvan. Kalastonhoitomaksuilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia. Kalastonhoitomaksu perustuu kalastuslakiin.
Kaupallinen kalastus
Valtion vedet mahdollistavat kaupallisen kalastuksen suurimmassa osassa Suomea. Kaupallista kalastusta varten kalastajan tulee hakea erillinen pyydyskohtainen kaupallisen kalastuksen lupa Metsähallituksen eräsuunnittelijalta.
Ohjeita vastuulliselle kalastajalle
Jokaisen kalastajan velvollisuus on huolehtia saaliskalan asianmukaisesta ja kunnioittavasta käsittelystä. Suomen lainsäädäntö kieltää aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kärsimystä. Kaikkien kalastajien tulee siis jo lain velvoittamina tietää, miten saaliiksi saadun kalan kanssa toimitaan riippumatta siitä, aikooko saaliinsa vapauttaa vai ottaa ruokakalaksi.
Pyyntimitat ja rauhoitusajat
Pyyntimitoilla varmistetaan kalakantojen kestävä käyttö ja edesautetaan tiettyjen kantojen elpymistä. Alin sallittu pyyntimitta tarkoittaa pyydettyjen kalojen alinta sallittua pituutta, jota pienemmät kalat kalastajan tulee vapauttaa takaisin veteen. Kalan pituus mitataan kalan suun ollessa suljettuna leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen. Katso lisätietoa pyyntimitoista ja rauhoitusajoista.
Linkit ja yhteystiedot
Kalastusneuvonta
– Erälupien palvelunumero 020 69 2424, sähköposti eraluvat@metsa.fi
– Eräluvat verkkokauppa >>
– Ohjatut kalastusretket Suomessa >>
– Kalastuslaki >>
Lähteet: Fishing in Finland, Metsähallitus, Maa- ja metsätalousministeriö