Syötteen kansallispuisto

Syötteen kansallispuisto

Sijaitsee Posion, Pudasjärven ja Taivalkosken alueilla, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

• Puisto perustettiin vuonna 2000 ja sen pinta-ala on 302 neliökilometriä.
• Puisto koostuu neljästä erillisestä alueesta: Syöte, Maaselkä, Latva-Korte-Kärppävaara ja Salmitunturi. Puisto on nimetty Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.
• Alue sijaitsee porotalousalueella joten porotalous ja siihen liittyvä toiminta näkyy sen luonnonmaisemassa. Nähtävissä on myös vanhan metsätalouden jälkiä.
• Neljännes puiston pinta-alasta on erityyppisten soiden peitossa. Monet suot ovat säilyneet ojitukselta.
• Alueen vaarakuusikot peittyvät talvisin satumaiseen tykkyyn. Syötteen kansallispuisto ja sen vanhat puut tarjoavat suojaa monelle harvinaiselle lajille.
• Vanha metsä tarjoaa asuinpaikan monelle muullekin uhanalaiselle tai erityistä suojelua vaativalle lajille. Onnekas Ahmakallion näköalatornille kiipeäjä voi nähdä maakotkan liitelemässä alueen metsien yllä.
• Syötteen kansallispuiston tunnus on niittylato.
• Patikointireitit (yli 100 km) ovat hyvin merkittyjä. Reittien varrella on taukopaikkoja tulentekoon ja yöpymiseen, kuten laavuja ja tupia. Joillekin reiteille pääsee myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.
• Kauniin Pärjänjoen varrella kulkee kanoottireitti (22 km) sisältäen veneenlaskupaikat ja taukopaikat.
• Hiihtokausi käynnistyy usein jo marras-joulukuussa, ja täysimittaisena hiihtolomien aikaan latuverkosto on toistasataa kilometriä pitkä.
• Maastopyöräreittejä on Syötteellä valittavissa sulan maan aikaan kolme. Yhdistämällä reittejä poljettavaa löytyy toista sataa kilometriä. Tieosuuksia reiteillä ei ole juuri ollenkaan. Talvireitit ovat myös tutustumisen arvoisia talvipyöräilyn ystäville. Kaikki reitit voi aloittaa Syötteen luontokeskukselta, josta löytyy kartat ja vinkit.
• Syötteen kansallispuisto soveltuu hyvin koko perheelle ja vauhtia etsivälle aktiivilomailijalle. Myös esteettömiä palveluita, kuten luontokeskus ja reittejä.