Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto

Sijaitsee Savukosken, Inarin ja Sodankylän alueilla Lapissa.

• Puisto perustettiin vuonna 1983 ja sen pinta-ala on 2 549 neliökilometriä.
• Puisto on Suomen toiseksi vanhin kansallispuisto ja yksi Suomen suurimmista suojelualueista. Se on nimetty edesmenneen presidentin ja pääministerin Urho Kekkosen mukaan.
• Kemijoen varrella on ollut asutusta viime jääkauden lopusta lähtien. Koilliskairan alueen ihmisen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse.
• Kansallispuistossa voi yhä nähdä vanhojen hangasaitojen ja peurakuoppien jäänteitä. Ne kertovat alueella eläneistä muinaisista metsäsaamelaisista ja heidän tärkeimmästä riistaeläimestään, metsäpeurasta. Metsäsaamelaiset olivat metsästäjiä ja kalastajia, jotka hajaantuivat kesäisin pyyntimailleen ja kokoontuivat talviksi talvikyliin.
• Suomujoki virtaa monimuotoisen puiston pohjoisosien läpi.
• Urho Kekkosen kansallispuiston tunnus on maakotka.
• Koilliskaira on ollut retkeilijöiden suosima alue 1950-luvulta lähtien. Nykyään puisto on yksi Suomen suosituimmista eräretkeilykohteista.
• Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen läheisyydessä on merkitty päiväretkeilyyn sopiva patikkareitistö (200 km), josta 80 km on Urho Kekkosen kansallispuiston lähialueella. Talvella reitistö sopii hyvin myös lumikenkäilyyn.
• Vaeltaminen merkittyjen reittien ulkopuolella vaatii retkeilijältä erä- ja suunnistustaitoja, ja lisähaasteita tuo talvivaellus umpihangessa. Merkittyjen latujen ulkopuolella tulee käyttää leveitä retki- tai metsäsuksia.  Kartta ja kompassi ovat alueella välttämättömiä, koska pelkkä GPS-paikannin ei ole riittävä erämaassa.
• Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen läheisyydessä hiihtäjä pääsee päiväretkillä ulkoilemaan hoidetulla latuverkostolla. Hoidettua latua on alueella noin 200 km:n pituudelta, josta 70 km on Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tarjolla on vaativuudeltaan eritasoisia latuja niin sunnuntai- kuin himohiihtäjälle. Valtaosa laduista sopii sekä perinteiselle hiihtotyylille että luisteluhiihtoon. Latujen varrella on polttopuilla varustettuja päivätupia ja laavuja evästaukoja varten.
• Kesäaikaan pyöräily on sallittua kansallispuistossa ainoastaan maastoon merkityillä ulkoilureiteillä, lukuunottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä. Talvella pyöräily on sallittu kaikkialla, paitsi huolletuilla laduilla (sekä perinteisen että vapaan hiihtotyylin laduilla).
• Kansallispuistossa ei ole merkittyjä melontareittejä. Melontaan sopivia jokia ovat esim. Luiro- ja Kopsusjoki. Meloa voi myös Nuorttijoella.
• Urho Kekkosen kansallispuisto sopii sekä kokeneille useiden päivien retkeilijöille että lapsiperheille päiväretkiin.