Infoa ja faktoja sivuston käyttäjille Suomesta

Olemme keränneet tälle sivulle asioita, joita matkailijan olisi hyvä tietää Suomesta ja suomalaisista.

PERUSTIETOA SUOMESTA


Suomi on aina ollut pieni pohjoinen maa idän ja lännen välissä. Suomen historiasta löytyy paljon tarinoita kauppareiteistä, sekä kulttuurien ja elämän yhteentörmäyksistä suurten naapureiden vieressä.

Valtio

  • Suomi on tasavalta ja Euroopan Unionin jäsenvaltio (EU).
  • Suomen pääkaupunki on Helsinki.
  • Suomi on jaettu maakuntiin sekä kuntiin, jotka tekevät itsenäisiä päätöksiä oman alueensa asioiden hoidosta.

Väkiluku ja kieli

  • Suomessa asuu ja elää noin 5,5 miljoonaa suomalaista.
  • Kansalliset kielet ovat Suomi ja Ruotsi (noin 5% suomalaisista puhuu ruotsia äidinkielenä).
  • Valtaosa suomalaista ymmärtää ja/tai puhuu sujuvaa englantia.

Ilmasto ja sijainti

  • Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa.
  • Suomen naapurivaltioita ovat Venäjä (itä), Norja (pohjoinen), Ruotsi (länsi) ja Viro (etelä).
  • Suomen pinta-ala on 338,432 km², joka sisältää maa- ja sisävesialueet.

Rahayksikkö

  • Suomen rahayksikkö on euro €.

Viisumi Suomeen

Viisumi on maahantulolupa, joka myönnetään lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään 90 päivää kestävää vierailua varten. Tältä sivulta löydät ohjeet ulkomaalaisen maahantuloluvan hakemisesta Suomeen.

Tarvitsetko viisumin?

Schengen-valtiot ovat yhteisesti päättäneet, minkä valtioiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Jokainen Schengen-valtio päättää itse, mitkä passit ja muut matkustusasiakirjat kunkin valtion kansalaiselta hyväksyy.

Tarkista tästä, tarvitsetko viisumin Suomeen ja mitkä matkustusasiakirjat Suomi hyväksyy:

Schengen-valtioita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.

Vaikka et tarvitsisi viisumia Suomeen, tarvitset maahan tullessasi voimassaolevan passin tai muun Suomen hyväksymän matkustusasiakirjan. Sen on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta sen jälkeen, kun suunnittelet poistuvasi Schengen-alueelta. Lisäksi passin tai muun matkustusasiakirjan pitää olla alle 10 vuotta vanha.

Jos et tarvitse viisumia, voit oleskella Suomessa tai muiden Schengen-maiden alueella 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla.

EU:n viisumisääntöjen mukaani Schengen-viisumin myöntämisen edellytyksenä on muun muassa se, että henkilö poistuu Schengen-alueelta ennen viisumin voimassaolon päättymistä. Siksi viisumia ei voida myöntää henkilölle, joka tulisi Suomeen hakemaan oleskelulupaa tai odottamaan päästöstä vireillä olevassa oleskelulupa-asiassa. Tämä koskee myös Suomen kansalaisten perheenjäseniä.

Suomeen saapuessasi sinun tulee täyttää yleiset maahantuloedellytykset, joiden mukaan henkilö ei saa vaarantaa yleistä turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen suhteita vieraisiin valtioihin.

Mistä ja miten haet viisumia?

Jos matkasi pääkohdemaa on Suomi, hae viisumia lähimmästä Suomen edustustosta tai edustuston osoittamasta viisumikeskuksesta. Kunniakonsulit ja -konsulaatit eivät voi myöntää viisumeita.

Joissakin maissa on sovittu, että viisumiasioissa Suomea edustaa jokin toinen Schengen-maa. Tällöin hae viisumia Suomeen tämän toisen Schengen-maan edustustosta.

Viisumihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti edustustoon tai viisumikeskukseen. Hakemusta ei voi lähettää sähköpostitse tai telefaksilla.

Viisumin hakemuslomake

Viisumihakemukseen tarviset

1. Viisumihakemuslomake

  • Täytettynä ja allekirjoitettuna

2. Yksi valokuva

3. Passi

  • Passin tulee olla voimassa vähintään kolme (3) kuukautta suunnitellun matkan jälkeen ja sen on oltava myönnetty viimeisten kymmenen (10) vuoden aikana.

4. Matkavakuutus

  • Matkavakuutuksen on oltava voimassa haetun viisumin ajan ja sen tulee kattaa koko Schengen-alue. Vakuutuksen korvaussumman tulee olla vähintään 30 000 euroa ja vakuutuksen tulee kattaa äkillisestä sairastumisesta ja tapaturmista aiheutuneet kustannukset (myös potilaan kotiinkuljetus) sekä kotiuttamiskustannukset kuolemantapauksen sattuessa.

5. Asiakirjaliitteet

  • Liitteet vaihtelevat maakohtaisesti, tarkista edustustosta, mitä liitteitä tarvitset. Edustusto voi pyytää hakemuksen liitteeksi erilaisia asiakirjoja, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus, edellytykset ja kesto. Tällaisia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi matkaliput, vahvistettu hotellivaraus, yksityinen kutsukirje ja virallinen kutsu.
  • Kutsu on vapaamuotoinen asiakirja, josta tulee käydä esille kutsuvan yrityksen tai yksityisen henkilön yhteystiedot sekä kutsuttavan tiedot, kuten nimi, syntymäaika, osoite, passin numero, matkan tarkoitus ja kesto.
  • Jos kyseessä on yksityiskutsu, kutsuun on hyvä merkitä, mikä on kutsujan ja kutsuttavan välinen suhde, esimerkiksi ystävä, puoliso, sukulainen. Kutsu ei kuitenkaan ole viisumin myöntämisen tae. Kutsujan varallisuutta ei oteta huomioon, kun arvioidaan hakijan taloudellista tilannetta kotimaassa (poikkeuksena esim. työmatka, jolloin hakija ei itse kustanna matkansa kuluja).
  • Hakijalta voidaan pyytää myös muita selvityksiä, kuten matkareittiin, kulkuneuvoihin ja paluumatkaan, toimeentuloon sekä varallisuuteen ja työpaikkaan liittyviä asiakirjoja.

Matkaan liittyvien kustannusten kattamiseksi hakijalla on oltava riittävästi varoja suhteessa oleskelun kestoon ja tarkoitukseen sekä elinkustannuksiin matkakohteessa. Suomessa tämä määrä on 30 euroa matkapäivää kohden.

6. Alaikäiseltä lapselta vanhempien suostumus

  • Alaikäiseltä lapselta vaaditaan vanhempien suostumus matkaan, jos lapsi matkustaa ilman vanhempiaan.

7. Haastattelu

  • Edustusto voi myös pyytää hakijan henkilökohtaiseen haastatteluun selvittämään matkan tarkoitusta.

Viisuminkäsittelymaksu tulee maksaa hakemusta jätettäessä käteisenä. Joissakin edustustoissa maksu suoritetaan pankkitilille.

Viisuminhakemuksen käsittelyaika

Jätä viisumihakemuksesi Suomen edustustoon tai viisumikeskukseen vähintään 15 päivää ennen matkaa. Hakemuksen voit jättää korkeintaan kuusi (6) kuukautta ennen suunniteltua matkaa.

Jos Suomea edustaa maassa jokin toinen Schengen-maa, kestää viisumihakemuksen käsittely yleensä kauemmin.

Käsittelyaika voi pidentyä, jos hakemukseen tarvitaan lisäselvityksiä kuten muiden Schengen-maiden keskusviranomaisten ennaltakuuleminen.

Lista erityisryhmistä ja maista, joiden kansalaisia ennaltakuuleminen koskee

Viisumin epääminen, mitätöinti tai kumoaminen

Edellytyksenä viisumin myöntämiselle on, että asut tai oleskelet maassa laillisesti. Jos edellytykset myöntää viisumi sinulle eivät täyty, viisumi evätään. Saat epäämisestä kirjallisen ilmoituksen.

Epääminen perustuu Schengen-maiden yhteisessä viisumisäännöstössä mainittuihin seikkoihin. Syitä voivat olla esimerkiksi:

  • sinulla ei ole hyväksyttyä, voimassaolevaa matkustusasiakirjaa
  • sinulla ei ole esittää matkasuunnitelmasi tueksi aineistoa, joilla voit osoittaa oleskelusi tarkoituksen ja edellytykset
  • sinulla ei ole toimeentuloon riittäviä varoja
  • sinulla ei ole oikeutta palata lähtömaahan eikä jatkaa kolmanteen maahan
  • edustustolla on perustellut syyt epäillä, että et aio poistua Schengen-alueelta ennen kuin hakemasi viisumin voimassaolo päättyy
  • saatat myös olla maahantulokiellossa Suomeen tai johonkin toiseen Schengen-valtioon tai sinun katsotaan vaarantavan jonkin jäsenvaltion yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita.

Sinulle jo myönnetty viisumi mitätöidään, jos viisumin myöntämisen edellytykset eivät täyttyneet kun viisumi myönnettiin.

Sinulle jo myönnetty viisumi kumotaan, jos viisumin myöntämisen edellytykset eivät täyty viisumin myöntämisen jälkeen.

Maahantulotarkastus

Kun saavut Suomeen, maahantulon edellytyksesi arvioidaan rajalla maahantulotarkastuksen yhteydessä. Sinun tulee esittää viisumin lisäksi voimassa oleva passi tai matkustusasiakirja, oleskelun keston kattava matkustajavakuutus ja viisumihakemuksen liiteasiakirjat.

Lisäksi sinulla tulee olla toimeentulon edellyttämät rahavarat (30 euroa/päivä). Niiden on riitettävä oleskeluun ja paluu- tai jatkomatkaa varten. Jos sinulla on paluulippu, se vähentää tarvittavan rahamäärän kokonaissummaa.

Et saa olla maahantulokiellossa Schengen-alueelle. Maahantulosi esteenä voi olla myös se, että rajatarkastuksessa sinun voidaan arvioida vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen suhteita vieraisiin valtioihin.

Esteenä maahantulolle voi olla sekin, että sinun voidaan perustellusti epäillä hankkivan tuloja epärehellisin keinoin.

  • Kertaviisumi
    on yhtä matkaa varten annettu viisumi, oleskelu voi kestää enintään 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla.
  • Kaksikertaviisumi
    on kahteen maahantuloon oikeuttava viisumi, joka voi olla voimassa Schengen-maiden alueella enintään 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla.
  • Monikertaviisumi
    oikeuttaa useisiin saapumisiin Schengen alueelle. Oleskelujen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisumitarraan merkittyjen päivien lukumäärä, joka voi olla enintään 90 päivää 180 päivän ajanjaksolla. Monikertaviisumin voimassaoloaika on enintään viisi vuotta.
  • Lentokentän kauttakulkuviisumi
    oikeuttaa kulkemaan kansainvälisen lennon välilaskun tai kahden matkan välisen siirtymisen aikana lentokentän kansainvälisen alueen kautta. Maan kansalliselle alueelle viisumilla ei voi saapua. Kauttakulkuviisumin tarvitsevat seuraavien maiden kansalaiset:

    • Afganistan
    • Bangladesh
    • Eritrea
    • Etiopia
    • Ghana
    • Irak
    • Iran
    • Kongon demokraattinen tasavalta
    • Nigeria
    • Pakistan
    • Somalia
    • Sri Lanka.

 

Suomen kansalaisen perheenjäsenen viisumi ja oleskelulupa

Suomen kansalaisen perheenjäseniä ovat seuraavat ulkomaalaiset henkilöt (ulkomaalaislaki 37 §):

  • Suomen kansalaisen aviopuoliso
  • Suomen kansalaisen kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa oleva henkilö
  • Alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso
  • Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, huoltaja on hänen perheenjäsenensä

Aviopuolisoihin rinnastetaan yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa jatkuvasti elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta edellyttäen, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä.

Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy.

Viisumivelvollisen perheenjäsen oleskelulupa

Jos olet perheenjäsen ja sinun on tarkoitus tulla Suomeen pidemmäksi ajaksi kuin kolme kuukautta, toimi seuraavasti:

  • Hae oleskelulupaa Suomen edustustosta joko kotimaassasi tai lähtömaassa, jossa laillisesti oleskelet, hyvissä ajoin ennen muuttoa. Oleskelulupahakemus on jätettävä aina henkilökohtaisesti. Lisätietoja oleskeluluvan hakemisesta löydät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta

Viisumivapaan perheenjäsen oleskelulupa

Jos et tarvitse viisumia Suomeen, voit oleskella Suomessa enintään 90 päivää.

Jos olet Suomen kansalaisen perheenjäsen ja sinun on tarkoitus tulla Suomeen yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten, voit hakea oleskelulupaa etukäteen Suomen edustustosta.

Voit myös hakea oleskelulupaa Suomessa Maahanmuuttovirastolta. Lisätietoja Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta http://www.migri.fi/

Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on Suomen evankelis-luterilainen kirkko (Suomen evankelis-luterilainen kirkko), johon kuuluu noin 70% väestöstä.

Suomen ortodoksinen kirkko on toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö. Hieman yli 1% väestöstä kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on Suomessa erityinen asema. Heillä on oikeus esimerkiksi periä veroja.

Suomessa asuu myös kymmeniä tuhansia muslimeja. Kuitenkin vain osa heistä kuuluu islamilaisiin yhteisöihin. Lisäksi Suomessa asuu noin 2000 juutalaista. Synagogat toimivat Helsingissä ja Turussa.

Muita uskonnollisia yhteisöjä Suomessa ovat muun muassa katolinen kirkko Suomessa, helluntailainen kirkko, Suomen evankelinen vapaa kirkko, Suomen seitsemännen päivän adventistikirkko, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko ja Jehovan todistajat

Suomen ilmasto on puhdas, mutta kylmempi kuin monissa muissa maissa. Sää vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri vuodenaikoina. Suomessa on paljon luontokohteita, ja voit nauttia ja tutustua luontoon kaikkina vuodenaikoina.

Talvi

Talvella Suomen sää on kylmää ja lumisateista. Normaalisti maassa on pysyvä lumipeite koko talven. Lämpötila on yleensä alle 0 ° C. Päivälämpötilat voivat olla -10 ° C ja joskus jopa -20 ° C. Pohjois-Suomessa lämpötila voi olla jopa -30 ° C. Jos maa on lumen ja jään peitossa, se on myös liukas. Talvella sinun täytyy pukeutua lämpimästi. Tämä tarkoittaa, että sinun tulee käyttää esimerkiksi toppatakkia, kerrastoa, pipoa, käsineitä, huivia ja lämpimiä talvikenkiä. Käytä kylmällä säällä useita kerroksia vaatteita.

Suomessa talvella on usein pimeää, koska aurinko nousee myöhään aamulla ja laskee jo iltapäivällä. Talvipäivät ovat pimeämpiä Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Suomen pohjoisimmassa osassa aurinko ei nouse lainkaan useina viikkoina. Talvikuukausia ovat joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Sää voi kuitenkin olla kylmä myös lumisateella marraskuussa ja maaliskuussa. Lumi sulaa normaalisti maaliskuussa tai huhtikuussa.

Kevät

Etelä-Suomessa kevät alkaa maaliskuun lopussa, kun taas pohjoisessa kevät tulee huhtikuun lopussa. Kevään sää on usein viileä, mutta lämpimämpi kuin talvella. Kevään aikana luonto käy läpi paljon muutoksia, kun lumi ja jää sulavat, sekä puiden itävät lehdet ja kasvit alkavat kasvaa.

Kesä

Etelä-Suomessa kesän keskilämpötila on noin 20 ° C, kun taas pohjoisessa lämpötila on noin 15 ° C. Suomessa kesäkuukaudet ovat kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin päivälämpötila nousee usein yli 20 ° C. Iltaisin ja öisin on Suomessa kesällä valoisaa, kun aurinko laskee myöhään ja nousee aikaisin. Silloin Pohjois-Suomessa on enemmän päivänvaloa kuin Etelä-Suomessa. Eniten päivänvaloa on kesäkuussa. Suomessa juhannusta, keskiyön auringon yötä, vietetään kesäkuussa. Suomen pohjoisimmassa osassa aurinko ei laske lainkaan alkukesästä.

Syksy

Syksy alkaa normaalisti elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Syyskuu ja lokakuu ovat Suomessa syksyn värejä. Monet kesällä vihreät kasvien ja puiden lehdet muuttuvat keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi. Syksyn väreinä luonto on kaunis ja värikäs. Syksyllä sää on viileä ja usein sateinen ja tuulinen. Suomen syksy on myös pimeä, koska aurinko laskee aikaisemmin kuin kesällä. Ensimmäinen lumi sataa yleensä lokakuussa tai marraskuussa.

Metsät

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Noin 70% maasta on puiden peitossa. Suurin osa metsistä on havupuuta, koska maa sijaitsee havupuiden taigametsävyöhykkeen länsireunalla, joka ulottui itään Venäjän ja Siperian kautta. Metsät ovat edelleen luonnollisia siinä mielessä, että vieraita puita ei ole juurikaan istutettu. Hallitsevia puita ovat mänty, kuuset ja koivut, vaikka metsissä on myös haapoja, leppäjä ja pihlaja. Noin 8% maan metsistä on suojeltuja. Suurin osa suurimmista suojelualueista on pohjoisessa.

Järvet

Suomen kerrotaan olevan tuhansien järvien maa, mutta itse asiassa maassa on kymmeniä tuhansia järviä. Suurin osa näistä järvistä on pieniä ja matalia. Järvien keskimääräinen syvyys on noin seitsemän metriä. Suurimmissa järvissä, kuten Saimaassa, vesistö ylettyy laajalle ja monien kuntien sekä kaupunkien alueelle. Aina ei ole helppoa sanoa, mistä yksi järvi päättyy ja mistä toinen alkaa. Suomella on myös monimutkainen rantaviiva joka pitää sisällään noin 95 000 merisaarta, joista suurin osa on pieniä kalliorakennuksia. Merimiehet sanovat, että labyrinttisen Varsinais-saariston vedet ovat merenkulun kannalta haastavimpia kaikkialla maailmassa.

Arktinen Lappi

Maan pohjoisin maakunta, Lappi, on noin 28% Suomen kokonaispinta-alasta, mutta siellä asuu vain 4% väestöstä. Lapissa on sekä metsäisiä kukkuloita että avoimia tuntureita. Korkeimmat kukkulat ovat vain noin 1 300 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta niin pohjoisessa puuraja on myös matala. Monet tunturit ovat täysin puuttomia. Lähes 30% Lapin luontotyypeistä on suojattu, mukaan lukien Suomen suurimmat kansallispuistot – joista kolme on yli 1000 neliökilometriä. Poronhoidon perinteistä paikallista toimeentuloa voidaan harjoittaa melkein kaikilla Lapin suojelualueilla. Perinteiset käytännöt, kuten metsästys ja kalastus, ovat edelleen tärkeitä Lapissa kehittyneen matkailualan ohella.

Luonnon lähellä asuminen

Suomalaiset elävät edelleen hyvin lähellä luontoa. Myös kaupunkialueilla asuvat viettävät paljon aikaansa luonnossa: kävellen, hiihtäen tai kaupunkien ulkopuolella sijaitsevissa loma-asunnoissa mökkeillen. Suomessa olevat jokamiehen oikeudet antaa kaikille, myös ulkomaalaisille vierailijoille, mahdollisuuden vaeltaa vapaasti metsien ja muiden luonnonalueiden läpi jalkaisin tai suksilla ja jopa poimia villimarjoja ja sieniä riippumatta siitä, kenen maa on. Metsästysoikeudet ja oikeus kalastaa verkkoilla tai uistimilla on kuitenkin sidottu maan tai kalavesien omistukseen.

Luonnonpuistot ja luontokohteet

Suomen kansallispuistot ja niiden kattavat polkuverkostot ovat suosittuja retkeilijöiden keskuudessa. Suurin osa näistä puistoista on melko pieniä, alle 100 km2, ja niiden ensisijainen tarkoitus on suojella luontoa ja biologista monimuotoisuutta. Näiden kansallispuistojen lisäksi Suomessa on myös monia muita suojelualueita, kuten Lapin erämaa-alueet ja suoalueet. Ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1916 Suomen Lapin luoteiskulmaan korkeille kukkuloille. 

Julkinen liikenne toimii hyvin Suomessa. Voit matkustaa melkein minne tahansa Suomessa junalla tai bussilla. Pääset myös moniin kaupunkeihin lentäen. Lisäksi suurimmissa kaupungeissa ja niiden lähialueilla on yleensä hyvin järjestetty paikallinen julkinen liikenne. Linja-autoja käytetään yleensä paikallisiin kuljetuksiin.

Lentoliikenne

Suomessa on useita lentokenttiä. Suomen lentoliikennettä hoitaa FINAVIA. Suurin yksittäinen lentoasema on Helsinki-Vantaan lentokenttä. Monet lentoyhtiöt tarjoavat lentoja Suomesta ulkomaille. Suurin osa ulkomaisista lennoista lähtee Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Rautatieliikenne

Suomen rautatieliikennettä hoitaa VR. Voit ostaa junalippuja VR: n verkkosivuilta, rautatieasemilta ja junista. Tietoa juna-aikatauluista on saatavana VR: n verkkosivuilla ja rautatieasemilla.

Bussiliikenne

Suomessa on hyvät linja-auto yhteydet. Voit ostaa bussilippuja Matkahuollon toimistoista tai yrityksen verkkosivuilta. Tietoa bussiaikatauluista löytyy Matkahuollon verkkosivuilta ja Matkahuollon toimistoista. Liikenneviraston verkkosivuilla on matka.fi-palvelu, joka on julkisen liikenteen reittipalvelu sopivimman reitin ja matkatavan löytämiseksi. Alennus junan ja bussin lipuista on saatavilla

  • lapsille
  • opiskelijoille
  • eläkeläisille
  • varusmiehille asepalveluksessa

Taksi

Suomessa on monia taksiyrityksiä. Nykyisin on myös monia erilaisia ​​taksi-sovelluksia, jotka saattavat olla hiukan hämmentäviä. Jos haluat olla varma, että saat hyvää taksipalvelua, suomalaiset perinteiset taksiyhtiöt ovat erittäin luotettavia ja turvallisia käyttää.

TAVAT JA KULTTUURI

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä arvoja suomalaisille. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia ja heitä on kohdeltava oikeudenmukaisesti.

Tasa-arvo

Suomen lainsäädännön mukaan naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Suomalaisten naisten on tavallista työskennellä, vaikka heillä olisi lapsia. Sekä miehet että naiset ovat vastuussa lasten ja kodin hoidosta.

Luottamus

Suomalaiselle on tavallista luottaa muihin ihmisiin ja viranomaisiin. Demokratiaa ja sananvapautta pidetään myös suuressa arvossa Suomessa. Jokaisella on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Suomessa on sananvapaus jokaisella.

Individualismi

Suomalainen kulttuuri arvostaa individualismia enemmän kuin monet muut kulttuurit. Yksilön vapaus on vahvasti läsnä Suomen lainsäädännössä.

Oma tila

Suomalaiset arvostavat myös yksityisyyttään ja omaa tilaansa. Esimerkiksi nuoria kannustetaan itsenäisiksi ja muuttamaan omiin koteihinsa.

Rehellisyys ja täsmällisyys

Rehellisyyttä arvostetaan Suomessa. On tärkeää pitää lupauksensa ja kertoa asiat totuudenmukaisesti. Myös täsmällisyys on tärkeää suomalaisille. Esimerkiksi jos sinulla on kokous, saavu kokoukseen sovittuun aikaan. Jos olet sopinut tapaamisen esimerkiksi virkamiehen tai lääkärin kanssa, on erityisen tärkeää olla siellä ajoissa. Jos olet esimerkiksi varannut ajan klo 12, varmista, että saavut hieman ennen klo 12. Jos saavut klo 12.10, olet jo myöhässä.

Vaatimattomuus

Monet suomalaiset arvostavat vaatimattomuutta. Ihmiset yleensä välttävät puhumista kovalla äänellä tai turhaa kerskailua. Suomessa on hyvä tapa ottaa muut huomioon ja kuunnella heitä. Työssäkäyntiä ja ahkeruutta pidetään myös suuressa arvossa.

Luonto

Luonto on suomalaisille erittäin tärkeä. Monet suomalaiset viettävät aikaa luonnossa, esimerkiksi vaeltamalla, leiriytymällä tai poimimalla marjoja. Vaikka suomalaisilla onkin Jokamiehen oikeudet metsiin ja luontoon,  luontoa ja muiden omaisuutta myös kunnioitetaan Suomessa.

Tervehdys

Kädenpuristus on yleinen tapa tervehtiä muodollisissa tilanteissa. Miehet ja naiset myös kättelevät toisiaan. Ystävät tai sukulaiset voivat myös tervehtiä toisiaan halaamalla. Poskisuutelu ei kuitenkaan ole Suomessa yleistä.

Kun puhut jollekin, katso häntä silmiin. Suomea puhuttaessa on tavallista puhutella etunimellä muita ihmisiä. Etunimeä käytetään myös tuntemattomien ja työtovereiden keskuudessa. Teitittelyä voidaan käyttää muodollisimmissa tilaisuuksissa, tai esimerkiksi puhutellessa vanhuksia.

Keskustelu ja vuorovaikutus

Suomalaiset aloittavat monesti keskustelun siirtymällä suoraan asiaan. Suomalainen puhetyyli saattaa tuntua joistakin ihmisistä suoraviivaiselta. Suomessa ihmisten odotetaan tarkoittavan sanojaan. Ihmiset uskovat mitä sanot ja odottavat sinun toimivan näin vastaavasti.

Keskusteluissa suomalaisten kanssa voi olla hiljaisia ​​hetkiä. Hiljaisuus ei ole kuitenkaan negatiivinen asia, se tuntuu aivan luonnolliselta suomalaisille. Hiljaisia ​​hetkiä ei siis tarvitse välttämättä täyttää puheella. Jatkuva puhe ja “höpöttäminen” voidaan jopa ajatella epämiellyttäväksi.

Suomessa pidetään töykeänä keskeyttää ihmiset heidän puhuessaan. Suomalaiset yleensä odottavat keskustelukumppaniensa puheen loppua ennen kuin puhuvat itse.

Suomalainen on pohjimmiltaan hyväsydäminen ja anteeksiantava ihminen. Suomalaiset auttavat ystäviään yleensä ilman kysymyksiä, jos he tarvitsevat apua. Ei ehkä ole helppoa tulla läheisiksi ja hyviksi ystäviksi suomalaisten kanssa, koska se luottamus on ansaittava. Mutta kun teet niin, sinulla on uskollinen ystävä, joka ei petä sinua. Toisaalta, jos petät pahasti suomalaisen luottamuksen, sitä voi olla hankala saada takaisin. Ole rehellinen ja puhu totta, vaikka asia olisi hankala. Sitä suomalaiset arvostavat.

Suomalaiset syövät melko yleistä eurooppalaista ruokaa, joka koostuu pääosin lihasta, kalasta, perunoista, riisistä tai pastasta. Kasvisruoka on tullut yhä suositummaksi. On tavallista syödä kaksi lämpimää ateriaa päivässä, lounas ja illallinen. Suomessa myös aikuiset juovat usein maitoa.

Suomessa lounas syödään aikaisemmin kuin monissa muissa maissa. Työpaikoilla ja kouluissa lounas tarjoillaan yleensä klo 11–12. Illallinen on usein noin kello 17.00.

Ruoan terveellisyyttä korostetaan usein Suomessa. Ruisleipä ja erilaiset puurot ovat muun muassa tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Suomen eri alueiden ruokakulttuurit vaihtelevat toisistaan. Esimerkiksi poronliha on tärkeä osa lappilaista ruokaa, kun taas kalaa kulutetaan paljon rannikolla. Toisaalta myös ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti. Italialaiset pastat ja aasialaiset ruokakulttuurit näkyvät myös Suomessa.

Lapsille ja nuorille tarjoillaan aterioita päivähoidossa ja koulussa. Kouluruokailut ovat kaikille maksuttomia, eikä lounaspaketteja tarvitse tuoda kouluun.

Suomalaiset juovat paljon kahvia. Kahvia tarjoillaan melkein aina esimerkiksi juhlissa. Ihmiset juo usein kahvia työpaikkakokouksissa.

Alkoholijuomat ovat Suomessa melko kalliita, ja nuorten ostamia ostoksia on rajoitettu ikärajoituksin. Ruokakaupoista voi ostaa vain lievempiä alkoholijuomia. Väkevät alkoholijuomat ostetaan valtion valvomista Alkon kaupoista. Auton ajaminen alkoholin vaikutuksesta on kielletty ja voi johtaa ankaraan rangaistukseen.

Ulkona syöminen ravintolassa on Suomessa usein kalliimpaa kuin monissa muissa maissa. Alkoholijuomat ovat myös kalliita ravintoloissa. Sinun ei tarvitse jättää tippiä, ellet halua kiittää erityisen hyvästä palvelusta.

Suomessa on tapana, että jokainen maksaa oman ateriansa ravintolassa. Voit kuitenkin osoittaa kohteliaisuutta esimerkiksi liikelounailla tms. jos haluat maksaa koko laskun.

On hyvä tietää, että sauna on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Sauna on tarkoitettu peseytymiseen ja rentoutumiseen, mikä tarkoittaa, että rauhaa ja hiljaisuutta pidetään osana kokemusta. Monet suomalaiset käyvät saunassa joka viikko. Saunassa käydään perheenjäsenten, ystävien ja liikekumppaneiden kanssa (saunassa tehdään monia suuryritysten sopimuksia). Naiset ja miehet käyvät saunassa erikseen. On yleistä käydä saunassa ilman vaatteita. Saunassa istutaan yleensä saunapenkillä olevalle pienelle saunapyyhkeelle.

Suomessa on hyvä sopia vierailuista muiden ihmisten kodeissa etukäteen, jopa hyvien ystävien kanssa. Suomalaiset arvostavat yksityisyyttään ja rauhaa. Suomalaiset eivät käytä kenkiä sisätiloissa, joten on kohteliasta ottaa kengät pois saapuessasi jonkun toisen kotiin. Kun vierailet suomalaisessa kodissa, ota kengät pois tai kysy, voitko pitää ne jalassasi.